Holger Gugg elää urheilulle. Sitä ei huomaa vain häntä katsomalla, vaan myös katsomalla hänen uraansa. Holger siirtyi 16-vuotiaana taistelulajeista kehonrakennukseen. Hän osallistui menestyksekkäästi kilpailuihin ja hankki jatko- ja täydennyskoulutusta urheilu- ja ravintotieteiden alalla. Hänet tunnetaan kehonrakennus- ja fitness-maailmassa Muscle&Fitness- ja FLEX-lehtien kirjoittajana, johtavien urheiluravinnevalmistajien bloggarina sekä kehittämänsä Human Based Nutrition -ravitsemuskonseptin luojana.
Holger, milloin ja miten kiinnitit huomiosi ubikinoliin?
HG: Tutustuin koentsyymi Q10:een pääasiallisesti tehdessäni tutkimustyötä kehittämääni Human Based Nutrition -ravitsemuskonseptia varten. Koska olen aktiivinen urheilija parhaassa iässä, eli kolmenkympin puolivälissä, minua kiinnostivat ikääntymisen aiheuttamat biokemiallisten prosessien ja soluprosessien muutokset. Koentsyymi Q10 osallistuu yleisesti kaikkeen aineenvaihduntaan, joten tähän aiheeseen törmää pakostikin. Ubikinoli nousee esille myös siksi, että se on aktiivinen muoto ja sen biologinen käytettävyys on välitöntä.
Mihin ubikinolilisän edut perustuvat erityisesti huippu-urheilijoista puhuttaessa?
HG: Pääasiallisesti nojaudun kaksoissokkotutkimuksiin. Tutkimukset todistavat suurentuneesta suorituskyvystä, eli mahdollisen huippusuorituksen noususta. On olemassa vielä muitakin tutkimuksia, jotka osoittavat selvästi, että lihaskipuja voidaan ehkäistä ubikinolilisällä. Se tarkoittaa myös, että palautumisaikani lyhenee, erityisesti intensiivisten treenijaksojen ja kilpailuvaiheiden jälkeen.
Tämä on kiinnostavaa muillekin kuin huippu-urheilijoille. Kenelle suosittelisit ubikinoliravintolisää?
HG: Yleisesti voidaan sanoa, että syömme koentsyymi Q10:tä joka päivä ravinnon mukana, ja keho muuttaa sen aktiiviseen muotoon, eli ubikinoliksi. Kyseessä on siis kehon oma aine. Iän myötä, keskimäärin noin 40 ikävuodesta alkaen, veren ubikinolipitoisuus laskee selvästi. Lisäksi suuri fyysinen rasitus, kuten huippu-urheilu, voi vaikuttaa vähentävästi ubikinolipitoisuuteen. Siksi patistelisinkin yli 40-vuotiaita ottamaan ubikinolilisää. Yleisesti ottaen voin neuvoa kaikkia urheilijoita kiinnittämään huomiota koentsyymi Q10:n saantiin. Luonnollisiin lähteisiin kuuluu naudanliha, silli, kana, rapsiöljy sekä maapähkinät, mutta niissä on kuitenkin vain nimellinen määrä koentsyymi Q10:tä. Niitä pitäisi siis syödä paljon enemmän kuin on mahdollista, jotta suurentunut ubikinolin tarve saataisiin katettua.
Haluan tässä myös mainita asian, jonka pitäisi olla tabu: monet urheilijat ottavat erilaisia aineita. Niillä on haitallinen vaikutus heidän kehoonsa ja usein pitkäaikaisia, ennalta-arvaamattomia seurauksia. Urheilijoiden tulisi ottaa erityisen hyvin huomioon oma arvonsa. Siksi ubikinolilisä on ehdoton. Ubikinoli ei muuten Kölnin listan mukaan ole doping-aine, joten sitä voi nauttia huoletta.
Puhutaan biologisesta käytettävyydestä. Mikä merkitys sillä on sinulle?
HG: Biologinen käytettävyys on avain toimivaan ravintolisään. Tuotteiden on kuitenkin oltava myös kohtuuhintaisia, ja niissä on oltava hyvä hinta-laatu-suhde. Ubikinolista ja koentsyymi Q10:stä tiedän, että molempien tuotantokustannukset ja raaka-aineen perushinta poikkeavat toisistaan selvästi. Ubikinolia tarvitaan selvästi vähemmän kuin koentsyymi Q10:tä. Yleisesti ottaen ajattelen, että jokaisen hyvän ravintolisän tulee aina olla myös kohtuuhintainen. Biologinen käytettävyys on ehdottomasti asia, johon jokaisen ravintolisän kohdalla tulisi paneutua.
Ravintolisämarkkinat ovat kasvaneet aivan mahdottomiksi, ja ravinteita ja tuotteita on lukemattomia. Mitä muuta otat kuin ubikinolia?
HG: Otan lisäksi vitamiineja ja hivenainelisiä, erityisesti A- ja D-vitamiineja sekä elektrolyyttejä. Lisäksi omega-3:sta, kromia, kreatiini AKG:tä, arginiini AKG:tä, EAA:ta, HMB:tä, kapsaisiinia ja vihreää teetä (EGCG).
Mutta kaikki perustuu terveelliseen, tasapainoiseen ruokavalioon…?
HG: Tietysti! Ruokavalioni on ravintokonseptin mukainen. Minulle on tärkeää optimoida sitä jatkuvasti, ja mukauttaa sitä tieteen uusimpien tutkimustulosten mukaiseksi.
Muutamia perussääntöjä:
– mikään luonnollinen ruoka-aine ei ole pääsääntöisesti huono
– mitään hivenainetta ei saisi jättää pois
– ravintoa nautitaan tarpeen mukaan
– miehillä ja naisilla on erilaiset vaatimukset ravintoasioissa
– yli 40-vuotiailla on täysin erilainen ravintoaineiden tarve kuin nuoremmilla ihmisillä
Lisäksi otan huomioon, että hivenaineita saadaan täysipainoisesti. Neuvon tässä kohtaa aina, että tarve tulisi määritellä yksilöllisesti. Minulle on tärkeää hyvä omega-3-rasvahappojen saanti ja omega-3-/omega-6-rasvahappojen tasapaino. Ratkaisevaa on myös nestetasapaino: ei liikaa eikä liian paljon. Käytän myös kohdennettua ravintolisää suorituksen optimoimiseen.
Otetaan loppuun pieni urheilufilosofinen kysymys. Kuinka tärkeää ravinto on sinulle suhteessa urheilumenestykseen?
HG: Käytän 70:30 suhdetta, joka kertoo, että ravinto muodostaa 70 prosenttia urheilumenestyksestä, harjoittelu 30 prosenttia. Omat yksilölliset painotukseni ovat 40:40:20. Sen mukaan suorituksestani 40 prosenttia riippuu ravinnosta, 40 prosenttia harjoittelusta ja 20 prosenttia palautumisesta.