Viimeisimmät artikkelit

Search here:

Artikkelit

Etusivu > Suorituskyky ja palautuminen  > Suorituskyvyn parantaminen antioksidanteilla

Professori Luca Tiano tutkii antioksidatiivisten prosessien vaikutustapoja Anconan yliopistossa Italiassa. Hän on myös ubikinolin asiantuntija.

Professori Tiano, olette tutkinut yli 20 vuotta oksidatiivista stressiä. Mikä on mielestänne ollut tärkein tieteellinen havainto tänä aikana?

LT: Yleisesti tiedetään, että ikääntyminen ja krooniset sairaudet ovat yhteydessä oksidatiiviseen stressiin. Vapaat radikaalit nopeuttavat ikääntymisprosesseja niin elimien sisällä kuin koko elimistössäkin. Tiedämme tämän uusimpien tietojen pohjalta, joita olemme saaneet useista ajankohtaisista tutkimuksista. Tiedämme myös, että vapaat radikaalit eivät ainoastaan tuhoa. Reaktiivisten happiradikaalien pitoisuuksilla on tärkeä tehtävä myös aineenvaihdunnassa, sillä ne käynnistävät mukautumis- ja puolustusmekanismeja. Vapaat radikaalit vahingoittavat soluja ainoastaan silloin, kun niitä tuotetaan paljon eivätkä antioksidantit neutralisoi niitä.

Koska urheilijat ovat erityisen alttiita oksidatiiviselle stressille intensiivisen harjoittelun myötä, tutkimme parhaillamme, syntyykö siitä keskimääräistä korkeampaa riskiä, ja miten antioksidatiivisen ravintolisän avulla voitaisiin palauttaa optimaalinen tasapaino. Yleisesti ottaen oksidaatio on tärkeä kimmoke treenin edistymiselle sekä kestokyvyn ja lihasvoiman nostamiselle. Ylirasitus johtaa oksidatiiviseen stressiin ja sitä kautta suorituskyvyn heikkenemiseen sekä lihaksien vaurioitumiseen.

Aluksi urheilijoiden suositeltiin ottavan suuria määriä antioksidantteja kovan treenin jälkeen. Noin kymmenen vuotta sitten näkemys muuttui ja alettiin yleisesti suositella, että lisäravinteita ei otettaisi. Mikä on tämänhetkinen tutkimustulos?

LT: On riittävästi todistettu, että liikkumaton elämäntapa johtaa suurentuneeseen sairastumisriskiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin. Liiallinen treenaus voi myös olla yhtä haitallista keholle, koska intensiivinen fyysinen rasitus nostaa hapenkulutusta ja vapaiden radikaalien syntymistä.

Urheilijat ovat vaikeassa paikassa, kun heidän tulee löytää tasapainoinen treeniohjelma, joka parantaa suoritusta, mutta ei tuota liikaa oksidatiivista stressiä. Minun mielestäni antioksidantti- ja erityisesti ubikinoliravintolisä ovat olennaisen tärkeitä urheilijoille. Kehon oma puolustusjärjestelmä on herkässä tasapainossa ja perustuu suurilta osin ubikinoliin. Kehon itsekin tuottama ubikinoli suojaa solukalvoja vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta.

Tämä suoja on erityisen tärkeä sisemmälle solukalvolle, koska siellä esiintyy energiantuotannon aikana suuria määriä vapaita radikaaleja, esimerkiksi urheilun aikana. Jo yksi noin 40 minuutin intensiivinen treeni laskee ubikinolitasoa selvästi. Rugbyn pelaajille tehdyt tutkimukset osoittavat, että päivittäin otettu 200 mg:n ubikinoliravintolisä kolmen kuukauden aikana voi laskea solun sisäisten vapaiden radikaalien määrää sekä harjoittelun aikana että harjoittelujen välillä.

Onko olemassa tutkimuksia, jotka todistaisivat kehon suorituskyvystä ubikinolin nauttimisen aikana?

LT: Kyllä, sellaisia on olemassa. Ubikinoli ei ole ainoastaan kehon tuottama rasvaliukoinen antioksidantti, vaan sillä on myös ratkaiseva rooli energiantuotannossa. Kaksoissokkotutkimus, joka tehtiin Saksan olympiatiimin treenileirillä, osoittaa huomionarvoisia tuloksia.

Kuuden viikon aikana sata urheilijaa sai päivittäin joko 300 mg ubikinolia tai plaseboa. Jotta maksimisuoritus saatiin dokumentoitua, tutkittaville asennettiin ergometri ennen ravintolisän käyttöä ja kuuden viikon ravintolisän käytön jälkeen. Tutkimuksen aikana osallistujat valmistautuivat yksilöllisesti Lontoon vuoden 2012 olympialaisiin. Molemmissa ryhmissä fyysinen suorituskyky nousi: plaseboryhmässä 0,30 wattia kehon yhtä kilogrammaa kohtaan plaseboryhmässä ja ubikinoliryhmässä 0,38 wattia kehon yhtä kilogrammaa kohtaan. Ubikinoliryhmässä fyysinen suorituskyky siis lisääntyi enemmän kuin plaseboryhmässä.

Tämä tukee väittämää, että ubikinoli voi nostaa suoritusta treenin avulla merkittävästi. Eräs toinen kaksoissokkotutkimus on osoittanut, että ubikinoli parantaa myös hematokriittia ja hemoglobiinia intensiivisten harjoittelujaksojen aikana. Näin energiantuotanto mitokondrioissa (solujen voimalaitoksissa) optimoituu.

Yhden esimerkin ammattiurheilun parista tarjoaa Saksan painonnostajien maajoukkue: kun ubikinoliravintolisää oli otettu yli vuoden ajan, urheilijoiden suorituskyky ja yleinen hyvinvointi olivat parantuneet selvästi. Olen innoissani saksalaisten ja japanilaisten olympiaurheilijoiden tuloksista. Molemmat joukkueet osallistuivat vuoden 2016 olympialaisiin ja käyttivät ubikinolia.

Ubikinoli, E- ja C-vitamiinihan ovat vastavuoroisessa vaikutuksessa keskenään. Onko siis tarpeen ottaa kaikkia kolmea ravintolisänä?

LT: Terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota noudattavien ihmisten ei tarvitse ottaa C- tai E-vitamiinilisiä. Päinvastoin, joissain tilanteissa yliannostuksella voi olla jopa haittoja. Tutkimustulokset osoittavat, että liiallinen määrä E-vitamiinia yhdessä vähäisesti ubikinolia sisältävien lipidien kanssa voi toimia oksidatiivisesti. Ubikinolin sivuvaikutukset taas on testattu, ja se on tutkimusten mukaan täysin turvallinen myös suurina annoksina. Ubikinoli voi tuottaa E-vitamiinia, ja sitä voidaan yhdistää myös erittäin hyvin muiden aineiden kanssa. Omega-3-rasvahappojen kanssa ubikinoli tukee sydämen ja verisuonten toimintaa, ja karnitiinin kanssa se parantaa energiantuotantoa ja rasvanpolttoa.

Kuka on Luca Tiano?
Professori Luca Tiano on tutkinut vuodesta 1997 lähtien hapetusstressiä ja antioksidanttien toimintaa sellaisissa fysiologisissa sekä patologisissa olosuhteissa, joita esiintyy yhdessä muuntuneen hapetus-pelkistysreaktion kanssa. Vuodesta 2002 alkaen hän on työskennellyt biokemistinä Anconan yliopistolla Italiassa. Hän osallistuu erilaisiin tutkimusprojekteihin, joita toteutetaan yhdessä paikallisten sairaaloiden ja urheiluseurojen kanssa. Niissä tutkitaan vitamiinien ja antioksidanttien biologista käytettävyyttä, sekä niiden vaikutusta ravintolisissä ja terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa.