Lääkäri Beate R. Jaeger vastaa ubikinolia koskeviin kysymyksiin
Beate R. Jaeger on sisätautilääkäri ja laboratoriolääkäri. Hän työskentelee lääkärinä Essenissä/Mülheimissa. Vuodesta 1993 alkaen hän on ollut alan pioneeri käyttäessään koentsyymi Q10:tä ja ubikinolia potilaidensa hoidon lisänä. Hänelle on ehtinyt kertyä aiheesta lähes 20 vuoden kokemus.
Lisäksi Jaeger on rasva-aineenvaihduntasairauksia ja niiden liitännäissairauksia vastaan taistelevan yhdistyksen aktiivinen jäsen. Yhdistys on riippumaton taho rasva-aineenvaihduntaan ja sepelvaltimotautiin liittyvissä kysymyksissä. Haastattelussa Jaeger kertoo kokemuksistaan potilaiden hoidosta:
Lääkäri Jaeger, hoidat vastaanotollasi potilaita statiineilla päivittäin. Millaisia huomioita ja sivuvaikutuksia olet havainnut?
BJ: Minun mielestäni statiinit ovat nykyään tehokkain pitkäaikaishoito korkeasta kolesterolista kärsiville potilaille. Pelkästään Saksassa hoidetaan lähes neljää miljoonaa ihmistä statiineilla. Samalla näen vastaanotollani koko ajan, että potilaat valittavat sivuvaikutuksista, kuten lihasvaivoista ja väsymyksestä, jotka voivat haitata heidän arkeaan huomattavasti. Jokaisen potilaan yleiskunto ja muut sairaudet on aina tarkastettava.
Tarkoittaako se sitä, että on olemassa potilaita, joilla tutkimustarve on erityisen suuri, jos he käyttävät statiineita?
BJ: Kyllä, on olemassa potilaita, joita tulee tarkkailla heidän edeltävien sairauksiensa vuoksi. Tällaisiin sairauksiin kuuluvat sepelvaltimotauti, ääreisverenkierron häiriöt, heikko sydänlihas, diabetes ja aiempi sydäninfarkti. Näissä tapauksissa tarkistan aina ubikinolipitoisuuden (koentsyymi Q10:n kokonaispitoisuuden) veressä.
Miksi ubikinolipitoisuudella on tällöin suuri merkitys?
BJ: Ubikinoli on vitamiininkaltainen, rasvaliukoinen aine. Se takaa riittävän energiansaannin yksittäisissä soluissa. Jos esimerkiksi aikaisempi sairaus kuten sydäninfarkti on heikentänyt sydänlihasta, ubikinolin puutteella voi olla hyvin vakavia seurauksia. Sydän tarvitsee jatkuvasti paljon energiaa pumpatakseen verta kehoon ja kaikkiin kudoksiin.
Kuinka paljon statiinit voivat vaikuttaa kehon omaan ubikinolin tuotantoon?
BJ: Statiinit estävät kolesterolisynteesin vaiheita elimistössämme, mutta synteesi on monin paikoin samanlainen kuin kehon oman ubikinolin tuotanto. Siksi statiinit estävät myös kehon omaa ubikinolisynteesiä. Jos elimistö ei saa tarpeeksi ubikinolia, ilmenevät ensimmäiset merkit, kuten yleinen väsymys ja heikentynyt suorituskyky. Myös erilaiset lihasvaivat, kuten vapina, krampit ja kivut, voivat johtua puutteellisesta määrästä ubikinolia. Tällöin on hyvä, että ubikinolin saanti ei rajoitu kehon tuottamaan ubikinoliin, vaan sitä voidaan nauttia myös lisäravinteena.
Statiinia käyttävien potilaiden tulisi siis täydentää ravintoaan ubikinolilla estääkseen puutoksen ja sen sivuvaikutukset?
BJ: Kyllä, itse suosin ubikinolilisää, joka on perinteisen koentsyymi Q10:n biologisesti aktiivinen muoto ja siten paremmin hyödynnettävissä. Biokemiallisen rakenteensa ansiosta ubikinolia ei tarvitse ensin muuttaa elimistössä toiseen muotoon. Siksi ubikinoli voidaan hyödyntää paremmin, ja se toimii nopeammin kuin koentsyymi Q10. Vastaanotollani olen havainnut, että jo yhdessä viikossa noin 80 % potilaista on kokenut olonsa paremmaksi otettuaan 100 mg ubikinolia päivittäin. Sadasta potilaasta, joita hoidin vaikean myopatian vuoksi ubikinolilla, 60 hyötyi selvästi ubikinolista. Se vaikutti erityisesti heidän liikunnalliseen suorituskykyynsä. 20 potilasta ei kärsinyt enää lainkaan lihasvaivoista, yhdeksän henkilöä ei huomannut minkäänlaista muutosta voinnissaan, ja vain yksi potilas valitti ubikinolin aiheuttamista oireista. Loput kymmenen potilasta saivat pientä apua vaivoihinsa. Tämä on mielestäni erittäin lupaava tulos.
Minkälaisella annostuksella saavutetaan parhaat tulokset?
BJ: Se on luonnollisesti hyvin yksilöllistä. Yleensä 100 mg:lla ubikinolia päivässä saavutetaan hyviä tuloksia. On erittäin tärkeää painottaa, että ubikinoli on puhtaasti luonnollinen aine, jota saadaan hiivan käymisestä. Kyseinen hoitomuoto on turvallinen, eikä sillä ole sivuvaikutuksia.
On itse asiassa selvää, että ubikinolia tulisi lisätä statiinin kanssa samaan tuotteeseen. Miksi tällaista tuotetta ei ole vielä markkinoilla?
BJ: Voidaan ehkä sanoa, että tämä on muodollinen ongelma. Viimeisten 20 vuoden aikana useita tuhansia potilaita on hoidettu tutkimuksissa, mutta missään tutkimuksessa ei ole ollut statiineita ja koentsyymi Q10:tä käyttävää vertailuryhmää. Ei siis ole olemassa suoria vertailuarvoja, jotka olisivat syntyneet kohdennetussa tutkimuksessa. Niin kauan kun kattavaa, tieteellistä tutkimusta ei ole, ainakaan Saksan markkinoilla ei tulla sallimaan yhdistelmävalmistetta.
Suositteletko ubikinolia henkilökohtaisesti?
BJ: Suosittelen, että statiineja käyttävät potilaat tarkastuttaisivat koentsyymi Q10-pitoisuuden veren plasmassa. Viittaan ubikinolin käytön mahdollisiin hyötyihin. Hoitavan lääkärin tulisi määrätä annos, ja hänen tulisi tarkastaa se säännöllisesti. Usein voi olla hyvin yksinkertaista torjua haitallisia vaikutuksia ja minimoida riskejä. Joskus tietoa ubikinolipitoisuuden vaikutuksesta ei yksinkertaisesti ole. Apteekeilla on tärkeä tehtävä: ne voivat lisätä tietoisuutta asiasta kertomalla statiinihoidon ja ubikinolin puutoksen välisestä yhteydestä. Myös lääkemarkkinat reagoivat asiaan tarjoamalla kohdennettuja tuotteita statiinihoidon yhteydessä.